Sysmän kunnan omistaman yleisen leirintäalueen edustalle vesialueelle kaavaillaan kymmentä kelluvaa, 74m² suuruista lomamökkiä. Kunnan päättäjät tarttuivat yksityisen yrittäjän ideaan ja solmittiin lähes 9000 m² suuruisen vesialueen vuokrasopimus kunnan ja yrittäjän kesken. Sen jälkeen kunnanvaltuusto päätti ryhtyä muuttamaan asemakaavaa siten, että veden päälle rakentaminen tulisi mahdolliseksi. Sitä ennen mökkiyrittäjän on ollut määrä hakea poikkeamislupaa kahden mökin rakentamiselle.
Ranta-alueiden rakentamista koskeva sääntely tähtää ranta-alueiden suunnitelmalliseen käyttämiseen rantaluonnon ja -maiseman sekä rantojen virkistyskäyttötarpeiden suojelemiseksi.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa on kyse paitsi luontoarvoista, myös yksityisen ja yleisen edun (leirintäalueen vapaa käyttö) vastakkainasettelusta. Veden päälle rakentamista ei puolla myöskään se, että kunnassa olisi pulaa maasta. Tapaukseen soveltuu kääntäen KHO 1991 A 70: Yleistä retkeily- ja ulkoilualuetta ei rantakaavassa voitu sijoittaa jo olemassa olevan loma-asutuksen välittömään läheisyyteen.
Maankäyttö- ja rakennuslaki ei sinänsä aseta esteitä tontin muodostamiselle vesialueelle ja sille rakentamiselle. Rantavyöhykkeen käsite ei ulotu veteen, joten ranta-alueiden rakentamista koskevan sääntelyn tarkoitus ei ahtaasti tulkiten toteudu. Tämän sääntelyn tarkoituksena on rannoilla tapahtuvien muutosten kontrollointi maisemaan, rantaluontoon ja osittain myös yleiseen virkistyskäyttöön (vapaat, jokamiehenoikeudella käytettävät rannat). On vaikea ymmärtää, ettei ranta-alueiden rakentamista koskeva sääntely koskisi vesialueille rakentamista.
Sysmän tapauksessa majoitusrakennusten ympäristölliset ja luonnonsuojelulliset vaikutukset suunnittelualueella olisivat liian suuret ja riskialttiit, maisemallisia seikkoja unohtamatta. Kaavoitusprosessissa tulee ottaa huomioon mm. MRL:n 9 §:stä ilmenevät hankkeen tai toiminnan aiheuttamat välittömät ja välilliset vaikutukset alueella ja sen ulkopuolella. Rantarakentamisessa on nähty tarpeelliseksi asettaa tiukempia sisältövaatimuksia tavalliseen maarakentamiseen nähden, sillä ranta-alueille katsotaan sisältyvän erityistä maisemallista herkkyyttä sekä muita luontoa ja virkistystä koskevia seikkoja. MRL 73.1 §:n erityisten sisältövaatimusten mukaan laadittaessa ranta-asemakaavaa pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueella on ensisijaisesti katsottava, soveltuuko suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön ja jääkö ranta-alueille riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Muutoinkin on ensisijassa huomioitava maisema-arvot (MRL 73.1 § 2-k).
Hallituksen esityksessä (HE 79/1996 vp.) todetaan:” luonnontilainen ranta on käytännössä uusiutumaton luonnonvara. Rantoja tulee sen vuoksi käyttää kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. (…) Rantojen kestävä käyttö edellyttää siten ennen kaikkea niiden säästeliästä käyttöä.” Näiden periaatteiden voidaan katsoa koskevan myös vesialueiden käyttöä. Myös vesienhoitolain 1 §:ssä mainitaan vesien kestävä käyttö.
Erityisesti kelluvien mökkien maisemavaikutuksille on vaikeaa löytää oikeutusta rantarakentamista koskevien sisältövaatimusten nojalla. Kelluvien mökkien maisemointi on suorastaan mahdotonta rantarakentamisen erityissääntelyn perusteella. Kelluvien majoitusrakennusten haitallisia vaikutuksia ei pystytä täysin poistamaan. Sysmän kelluvat mökit tulevat peittämään järvinäkymän rannalta Päijänteelle ja toisinpäin. Kelluvat mökit ja niiden logistiikka myös häiritsevät leirintä-alueen muuta käyttöä.
Kelluvien mökkien ympäristövaikutukset ovat oma ongelmakokonaisuutensa. Jos kelluvia mökkejä sijoitetaan mataliin lahtiin, voidaan pohjaa joutua ruoppaamaan riittävän vesisyvyyden saavuttamiseksi. Tällöin tarvitaan ympäristölupa. Ruoppaaminen saattaa nostaa myrkyllistä sedimenttiä pohjasta. Myös mökkien sijaintipaikan suojaisuus on selvitettävä, ts. onko se sellainen, jossa jäät eivät pääse liikkumaan. Jos kelluvien mökkien alueita pidetään talvella jäättöminä kiertopumppujen avulla, voi tällä olla vaikutuksia vesiluontoon. Edelleen mökkien pohjien materiaalit ja pinnoitteet ja katoilta tulevien hulevesien käsittely tulee suunnitella siten, etteivät ne aiheuta ympäristöhaittoja.
Tätä kirjoitettaessa kelluvien mökkien kohtalo Sysmän kunnassa on vielä avoin, koska kaavoitusprosessi on kesken. On ilmeistä, että siitä tullaan valittamaan. Aikaisemmat kokemukset kelluvista rakennuksista eivät ole olleet rohkaisevia: Porin Reposaareen rakennetut kelluvat mökit jäivät myymättä moneksi vuodeksi ja Lappeenrannassa vastaavanlainen hanke kaatui asukkaiden vastustukseen.
